São Paulo on yli 10 miljoonan ihmisen kotikaupunki. Myös minun. Tämä blogi seuraa trooppisen metropolin elämää uunituoreen paulistanan silmin.

tiistai 25. joulukuuta 2007

Helteinen São Paulo ja kello viiden ukkoskuurot. On jouluaika, ja kaupunki on ihanan hiljainen ja tyhjä. Paulistanat ovat vaeltaneet ruuhkaisia moottoriteitä pitkin sisämaan pienempiin kaupunkeihin sukulaisiin, rannoille tai muihin lomakohteisiin, hengähtämään. Minä hengähdän rauhoittuneessa suurkaupungissa kierrellen katuja kerrankin ilman ihmis- ja autoruuhkaa.


Lukukauden viimeiset kiireet ovat vaihtuneet joulunajan seesteiseen, ajattomaan oleiluun. Tänään, joulupäivän aamuna, heräsin lintujen visertelyyn. Se ei varsinaisesti herätä jouluista tunnelmaan pimeyteen ja lumen hiljentämään äänimaisemaan tottuneessa. Uudella mantereella tutusta joulusta muotoutuu luova juhla trooppisine piirteineen. Jouluaterian sijasta nautin ystäväni kanssa jäätelöä puistonpenkillä Jeesuksen syntymäpäivänä, kello kulki kahta aamuyöllä ja päälläni oli selästä avoinainen, punainen mekko.

Feliz Natal!